Sivut

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Rajapintoja

Hartman vastaili sekä reklamaatioomme, että myös avoimiin kysymyksiin. Ikkunoiden osalta asia on selvityksessä, Skaalan edustaja on tulossa tarkistamaan ikkunoita.

Keskuspölynimurin rasia-ongelman osalta saimme mielestämme hyvän vastauksen ja asia saadaan hoidettua hyvin, eli saamme lisää tarvittavan määrän rasioita. Yhden väliseinän osalta joudutaan tekemään rakenteellinen muutos, sillä suunniteltu tiiliseinä ei olisi mahtunut huoneissa olevien ikkunoiden väliin. Väliseinä muutettaisiin puurunkoiseksi ja pinnoitettaisiin kosteuden kestävillä levyillä. Tämä ilmeisesti tyydyttää myös pääsuunnittelijaa / vastaavaa mestariamme. Yläkerran sisäkaton toteutus on vielä auki ja odottelemme ehdotuksia.

Uutena muutoksena meille ehdotettiin yläkerran sisäseinien kiinnityksen muuttamista. Sen osalta on vielä selvitykset kesken. Kyseessä kuulemma tuotekehitystyö -no, meitä kiinnostaa laatu ja kustannusvaikutukset.

Raksalla homma etenee vauhdikkaasti. Alkuviikosta vedettiin ulkopuolelle tulevat sähköt, jotta ne saadaan verhoilujen alle. Hyvänä uutisena tuli, että pistorasioita ei tarvitse vetää silmien korkeudelle vaan ne voidaan asentaa alas. Aikamoinen määrä johtoa meni jo ulkoseinille, hieman mietityttää se kaapelin määrä, joka joudutaan itse taloon vetämään..

Verhoilu ja tellingit nousevat tasatahtia

Terassin valaistusta

Timpurit ovat saaneet ulkoverhoilun hyvää vauhtiin ja pohjoinen seinusta alkaa olemaan valmis, samoin kattopellit on asennettu. Kattopellin asentaminen näytti melko yksinkertaiselta, mutta saas nähdä kuinka miehen käy kun pitäisi itse asentaa se autotalliin. Täytyy kyllä todeta, että meidän timpureilla ei ole merkkejä korkeanpaikankammosta, sen verran korkealla tuo katto nousee. Kiipesin itse telineille katsomaan tilanne ja että itselläni menisi jonkin aikaa siihen, että pystyisin tekemään töitä noissa olosuhteissa.







Mielenkiintoinen yksityiskohta nousi esille meidän sähköurakoitsijan kanssa aiemmin tällä viikolla, nimittäin läpivientien tiivistäminen. Itse oli toki jollain tasolla tiedostanut, että tehtäessä seiniin reikiä, ne tulee jollain tavoin tiivistää. LVI-työthän me ostimme Hartsulta, mutta sähkön osalta otin luottamaltani yritykseltä sekä suunnittelun, että näillä näkymin myös koko urakan. Sähkötyöt jätettiin pois Hartmannin paketista, koska heillä ei ollut tarjota taloautomaatiojärjestelmää. Ajattelimme, että kun rakennamme suht suuren ja laadukkaan talon, emme ala luopumaan taloautomaatiomahdollisuudesta, koska se kuitenkin on kovaa vauhtia yleistymässä. Voi olla, että lompsa ei kestä ihan täysimääräistä automaatiota, mutta optiomahdollisuus kuitenkin jää siltäkin osin, mitä ei nyt vielä toteuteta.

Aluksi ajatus oli kilpailuttaa urakka kokonaisuudessaan suunnitelmien pohjalta, mutta aikataulutukset ja suunnitelmien muokkaaminen johtanevat käytännössä siihen, että otamme myös urakoinnin suunnittelijalta. Ei välttämättä halvin ratkaisu, mutta toisaalta vuoropuhelu toimii hyvin ja olemme vakuuttuneita heidän osaamisestaan. Lisäksi tähän mennessä kaikki on aina tullut tehdyksi ajoissa, joten sekin on hyvä merkki.

Läpivientien tiivistämisen osalta siis LVI-osalta tiivistämiset on tehnyt urakoitsija, eli tämä kuuluu heidän urakkahintaan. Meidän sähköurakoitsija on taas tottunut siihen, että timpurit hoitavat kaikki tiivistykset. Sain häneltä epäuskoisen puhelun aiemmin viikolla, kun olivat sattuneet Hartsun edustajan kanssa yhtäaikaa tontille ja tämä oli kysynyt tiivistyksistä ja todennut, että timpurit voivat sen tehdä lisähintaan. No lopputulema on, että sähköurakoitsija tiivistää omat reikänsä, lisäksi meidän vastaava mestari kävi vielä opastamassa tiivistysten teon siten, että ilmavuoto saadaan minimoitua, tämä ei kuulemma onnistu pelkällä uretaanilla, vaan edellyttää myös teippaamista Intelloon. Kokonaisuudessaan tämä siis ratkesi aika helposti, mutta oli hyvänä oppina tulevaisuutta silmällä pitäen. Sopimusten teossa on aina tarpeellista huolehtia siitä, että rajapinnat ovat selvänä, niin myös tässäkin raksahommassa.

Pääovi ja ovikello



Läpivienti toimistossa


Teknisentilan läpivientejä

Enoni kävi katsastamassa raksan edistymistä. Juttelimme niitä näitä rakentamisesta kun puheeksi tulivat sisäseinien materiaali. Meille on tulossa kipsilevyt, mikä tuntuu olevan nykyinen standardi puutalorakentamisessa. Enoni jäi ihmettelemään, miksi emme tekisi seiniä MDF-paneeleista. Täytyy sanoa, etten ole aikaisemmin törmännyt MDF:stä tehtyihin seiniin. Asia jäi kuitenkin sen verran kytemään, että joudun kyllä hieman kyselemään sen perään. Hän asuu Norjassa, jossa MDF-paneelista tehdyt seinät ovat kuulemma melko yleisiä. Materiaalin etu olisi se, että pinta ei tarvitsisi tasoitteluja ja väri olisi materiaalissa valmiina.

5 kommenttia:

  1. MDF-panelilla tuskin on minkään sortin desibeliluokitusta...Puhutaan kuinkin pahvista...

    VastaaPoista
  2. En osaa ottaa kantaa tuohon desibeliluokitukseen, mutta ilmeisesti muualla MDF-levyjen käyttäminen seinäpintana on tavanomaista.

    Kyselin valmistajilta ratkaisuja, mutta esim. MDF-paneeleja ja listoja valmistavien yritysten tuotantolaitteet eivät pysty ajamaan riittävän leveitä MDF-paneeleja. Sain alustavan tarjouksen huonekalutehtaalta levyjen tuottamisesta, mutta katsotaan nyt, josko siihen päädymme vai pitäydymmekö tavanomaisemmissa ratkaisuissa.

    VastaaPoista
  3. Mieti vielä miten aioit paikat kolhut, naarmut yms. ? Lisäksi seinäpintoja uusittaessa seinä pitää repiä kokonaisuudessaan irti. dB:t voit ajatella maalaisjärjellä, ota 1m2 mdf levyä ja 1m2 EK-levyä, paljonko painossa eroa?

    VastaaPoista
  4. Itse en laittaisi seiniä mdf-levyistä.
    Sen lisäksi mdf-levyt elävät enemmän kuin kipsilevyt.
    Eivätkä kestä kosteutta samalla tavalla.

    http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/sisaymparistotekijat/sisailman_epapuhtaudet/formaldehydi/Sivut/default.aspx

    VastaaPoista
  5. Kiitos kommenteista aiheeseen. Päädyimme tekemään väliseinät perinteisellä tavalla. Tuo dB asia saattaa hyvinkin olla merkittävä tekijä, samoin korjaaminen.

    Ja myös se, että Suomessa ei ole saatavilla massatuotannossa levyjä eikä meitä huvittanut lähteä uuden tekniikan koekaniineiksi.

    VastaaPoista