Kurapisteen vesipiste

Meillä taloa suunniteltaessa yksi olennainen toiminnallinen kohde oli arkieteinen/kuraeteinen. Kahden ison koiran ja kolmen eläväisen pojan kanssa tarvitaan eteinen, johon voi jättää koirat kuivumaan, harkkakamat haisemaan ja pestä kuraisia vaatteita, kenkiä ja koiria.

Yleensä voisi olettaa, että kun kurapiste suunnitellaan toiminnallisten tarpeiden perusteella, kuten meillä, niin suunnittelussa olisi mukana myös vesipiste, mikä tarve ei varmaan jäänyt kyllä epäselväksi. Näin ei kuitenkaan meillä ollut (tämä ei ollut ainut ongelma LVI-suunnittelussa).

Olemme käyneet tästä keskusteluja pitkin talvea ja olemme olleet melko närkästyneitä koska, meille kerrottiin että hanan asentaminen tulisi vaatimaan putkien pintavetoja. Sellaista ei uudessa talossa kuitenkaan  haluta missään nimessä. Toisaalta ns. kurapiste on täysin käyttökelvoton ilman vesipistettä.

Reklamoimme asiasta siis  jo viime kesänä, mutta reklamaation hoitaminen on jostain syystä hieman venynyt. No, täytyy myöntää että pinta-asennus, ei ehkä ajatuksena ole motivoinut myöskään meitä mihinkään nopeaan toimintaan.

Iloiseksi yllätykseksemme hanan asennus onnistuikin siten, että putkia ei tarvinnut tuoda pinnassa, vaan ne voitiin ottaa suoraa laatoitetun tiiliseinän takaa, jolloin asennuksesta tuli siisti ja kurapiste vastaa toiminnallisuudeltaan sitä, mitä tavoittelimme kurapistettä suunniteltaessa.

Lopputulos on erittäin siisti ja toimiva kokonaisuus ja vastaa alkuperäistä toiminnalista suunnittelutavoitetta.

Omakotitalon jäähdytys

Kuten tämän blogin useista kuvista on voinut havaita, meille tulee paljon isoja ikkunoita. Useat ikkunat  avautuvat etelään siten, että kesäpäivänä aurinko pääsee porottamaan erittäin lämpimästi taloon. Sen on huomannut jo tässä raksavaiheessa. Itselläni on lapsuuden kodista kokemusta samankaltaisesta tilanteesta ja käytännössä kesän hellejaksoina yläkerrassa ei yksinkertaisesti ollut mahdollista nukkua, sillä se ei jäähtynyt juurikaan edes yöllä.

Projektin alkuvaiheessa totesimme, että tähän taloon tulisi mahdollisuus myös jäähdytykseen. Ensimmäinen ajatus oli, että hankkisimme IV-koneen, jossa on myös viilennysmahdollisuus. Pääsuunnittelijamme totesi sen olevan mahdollista, mutta tuovan koneen lisähinnan lisäksi myös ylimääräistä työtä IV-putkien eristämisessä. Lisäksi jäähdytys söisi melko paljon sähköä, joten se ei olisi  kovin kustannustehokas ratkaisu. Meillä ei siis ole tavoitteena saada mitään teollisuusluokan jäähdytystä, vaan mahdollisuus hieman viilentää taloa kesän hellekausina.

Pääsuunnittelija esitti vaihtoehdoksi porakaivoa. Ajatus kuulosti aluksi hieman oudolta ja kalliilta, mutta perustelut olivat kyllä hyvät. Porakaivoa ei tarvitse kaivaa yhtä syväksi kuin maalämmön kanssa. Kaivosta saatava vesi riittää jäähdyttämään taloa sen verran, että asumismukavuus pysyy lämpötilojen noustessa. Tällöin jäähdytämiseen tarvittava sähkönkulutus on huomattavasti alhaisempi kuin puhtaasti sähköllä jäähdytettäessä.

Toinen etu, jonka kaivosta saamme, on vesi. Taloon tulevat ulkoseinien vesipostien vesi tullaan ottamaan pumpulla kaivosta. Sinällään pelkkällä puutarhan kastelulla tuollainen ratkaisu ei olisi kustannustehokas. Meille tulee kuitenkin pihalle palju, jonka täyttäminen vie n. 2 kuutiota vettä, joten vesilaitokselta ostettavan veden kulutukseen saadaan tällä melko olennainen säästö.

Kun nämä edut lasketaan yhteen, ajattelimme ratkaisun olevan kokeilemisen arvoinen. Ja jos joskus päädymme siihen, että Seinäjoen energian palvelu saa meidät päättämään kaulämpö-sopimuksen, niin voimme jatkaa kaivoa syvemmälle ja vaihtaa maalämpöön.

Pohjatöiden alkuvaiheessa meillä asennettiin jo kanaali teknisestä tilasta kaivonrenkaaseen, ja kevään Pytinki-messuilta sain myös sopivan tarjouksen kaivon poraamisesta, joten siihen päästään piakkoin. Lisäksi olemme LVI-urakoitsijamme E.Rentola on käynyt asentamassa konvektorit ylä- ja alakertaan. Ostin Technibelin 4kw konvektorit, joiden pitäisi olla riittävän tehokkaita hyödyntämään kierrosta saatava kylmä.

Teknisestä tilasta konvektoreille menevä kierto on toteutettu eristetyillä suojaputkilla. Lisäksi konvektorien sijoituspaikalle on seiniin asennettu poistoputket kondenssivedelle. Tältä osin täytyy kehua Rentolaa, joka huomasi LVI-suunnittelijan kuvissa sellaisen puutteen, että yläkerran konvektorille ei oltu suunniteltu poistoputkea! Hän laittoi sen paikalle omatoimisesti. Siitä olisikin riemu syntynyt, kun myöhemmässä vaiheessa olisi huomattu tarve poistoputkelle ilman mahdollisuutta asentaa sitä pois näkyvistä.

Pitää vielä todeta, että aikaisemmin en ollut kuullut tämänkaltaisesta jäähdytysratkaisusta, mutta esim. kevään Pytinki-messuilla jo useammalla osastolla esiteltiin tällaisia ratkaisuja. Joten ilmeisesti tässä asiassa olimme ainakin jollain tavoin aikaamme edellä, vaikkakin vain vuoden verran.

etualalla porakaivon paikka kaivonrenkaalla merkattuna

Hanakulmarasiat alakerrassa eteisen katossa, samoin liiketunnistimen ja valvontakameran johtojen suojaputket.

Yläkerran konvektori asennettuna, samoin poistoputki kondenssivedelle

Lämmityskuvioista

Tähän asti raksalla on puhaltanut 10kw sähköpuhallin pitäen tupaa lämpimänä. Eilen kuitenkin kytkettiin kaukolämpö kiinni ja saatiin kosteita tiloja lukuunottamatta piirit täyteen ja lämpiämään.

Meille asennettiin Oumanin vaihdin, jossa on 3 piiriä, yksi käyttövedellä ja kaksi lattialämmitykselle. Kosteiden tilojen piiriin liitetään myös terassin lämmitin, joten ko. piiri tullaan täyttämään glukoolilla. Valitettavasti tukusta ei ollut glukoolia saatavilla, joten sen piirin täyttäminen jäi tähän päivään. Mutta pääasia on, että saatiin lämmöt päälle ja päästään nopeuttamaan lattian kuivumista sekä pienentämään sähkölaskua! Meidän LVI-urakoitsijana on toiminut LVI-asennus E. Rentola Oy.  Meillä on hieman epätavallisia ratkaisuja terassin lämmityksen ja talon jäähdyttämisen suhteen. Rentola on tarttunut hyvin haasteisiin ja huomauttanut suunnitelmissa olevista puutteista sekä myös omatoimisesti tehnyt järkeviä käytönnönratkaisuja. Yläkerran ongelmia aiheuttaneet ilmastointiputket paljastuivat piirrosvirheiksi.

Nykyisessä kodissamme meillä on melko iso lasitettu terassi, jossa katto on toteutettu valokatteella. Se ei ole tiivis, aurinkoisena päivänä lämpötila nousee erittäin korkeaksi, ja toisaalta auringon laskettua se myös jäähtyy melko nopeasti. Meillä on kyllä seinällä sähköinen säteilijä, mutta se ei varsinaisesti auta lämmön karatessa. Terassille on mahtunut hyvä löhösohva, 6 hengen ruokapöytä ja grilli. Lähtökohtana uuden talon kanssa oli, että terassille on saatavissa vähintään samat toiminnot! Terassin syvyydeksi tulee 2,5 metriä ja pituudeksi lasitetulta osalta 8 metriä. 

Terassin lattia on lasitettavaksi tarkoitetun alueen osalta valettu ja sinne on laitettu tarvittavat styroksit. Aluksi suunnitelmissa oli laittaa sähköinen lattialämmitys valuun. Pääsuunnittelijamme kuitenkin visioi ajatuksen siitä, että hyödyntäisimme kaukolämpöä terassin lämmittämisessä. Lattialämmityksen sijaan tehokkaampaa olisi lämmittää terassilla olevaa ilmaa puhaltimella joka saa lämmitystehonsa lämmönvaihtimen kierrosta. Lattialämmityksen ongelmana olisi se, että se pitäisi olla koko ajan päällä, sillä jäähtyneen betonin lämmittäminen olisi aikaa vievää, eikä se soveltuisi meidän käyttötarkoitukseen. Alun investointikustannukset ovat hieman suuremmat, mutta toisaalta käyttökustannusten pitäisi jäädä kohtuullisiksi. Sen verran löytyy perittyä laihialaisuutta, että kovin kalliilla ei viitsisi terassia lämmittää.

Terassin lasitus pitäisi vielä tilata, pöydällä on kaksi tarjousta, jotka ovat parin sadan euron sisällä toisistaan, asennettuna. Molemmat ratkaisu mahdollistavat tiiviin lasituksen, joten puhaltimen lämmittämä ilma ei pääse suoraan karkaamaan ulos. Terassin yläpuolella on parveke, jonka pohja ajateltiin vielä keväällä/kesällä eristää, jolloin lämmönhukka pienenee entisestään. Eristys tullee tehdyksi SPU-levyillä, ellei parempia ideoita nouse ennen sitä.

vaihdin

terassin lämmittimelle tuodut putket