Portaat ja yläkerran kaide asennettiin maanantaina. Hovinikkareiden asentaja soitti sunnuntaina ja varmisti osoitteen ja sen, että joku on avaamassa ovet. Lupasin olla itse ajoissa paikalla ja pyysin häntä vielä soittamaan aamulla noin puoli tuntia ennen perille pääsyä. No, luonnollisesti löin puhelimen herätyksen epähuomiossa torkun sijaan kiinni ja kun asentaja soitteli saapumisesta, niin löin puhelinta torkulle, ts. hiljaiseksi... Onneksi jossain vaiheessa havahduin vihdoin siihen, että puhelimen ääni ei tule herätyksestä vaan puhelusta. Asentaja oli jo tontilla ja ehkä aavistuksen närkästyneenä kyseli minun sijaintia. Onneksi asutaan alle viiden minuutin matkan päässä, pitkää odottelua ei ehtinyt tulla, mutta olihan se hieman noloa :)
Portaat tulivat siis Hovinikkareilta, väriltään valkoisena. Valoiksi saimme vakiovalojen sijasta heidän messuvalot, joiden pitäisi sävyltää vastata meidän muuta valaistusta. Kaiken kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen toimitukseen, asennukseen ja palveluun. Pieni miinus tulee siitä, että mittakäynnillä eivät olleet huomioineen kaiteen vieressä lattialla olevaa pistorasiaa, joten kaiteen tukipalkki sattui juuri tuolle kohdalle peittäen osan pistorasiasta. Soitin Jamppeerin paikalle katsomaan tilannetta, joka totesi pistorasian siirron onnistuvan saneeraus-rasialla. Soitto Hovinikkareille ja parilla puhelulla päästiin yhteisymmärrykseen siirrosta aiheutuvien kustannusten korvauksesta.
Portaat ovat yksityiskohtineen hienot ja selkeät. Erityisesti eteisen nurkkaan jääneen piene kolon peittäminen kehystetyllä lasilla on hieno detalji. Ja mikä olennaista, portaat eivät narise!
 |
| Kokoaminen muistutti Ikean kalusteiden kokoamista |
 |
| Ihan ei vielä yllä yläkertaan |
 |
| Valmis |
 |
| Kaiteet ovat portaiden kanssa samaa sarjaa, taustalla liesituulemminen suojaputki |
 |
| Lasikaide - toisella puolella vielä ne väliaikaiset tellingit |
Porrasasentajan "torkuttamista" selittäisin kyllä sillä, että pääsimme viime viikonloppuna vihdoin pikkuveljen kanssa rakentamaan autotallia ja nyt on ollut pakko vetää pitkää päivää. Autotallinhan piti olla säältä suojassa jo syksyllä, mutta jostain syystä sen pystytys siirtyi vasta kevättalvelle. Harmillista sinänsä, sillä olin varannut kökkäporukan syksylle. Suunnitelmana oli saada talli valmiiksi talveksi ja varastoida sinne projektin aikana ostettuja tavaroita sekä aloittaa omien vanhan kodin varastojen tyhjennys. No -näin ei mennyt. Tämä on ehdottomasti yksi niistä seikoista, joita muuttaisin tässä projektissa, enkä enää suostuisi Hartmannin ilmoitukseen siitä, että talli tehdäänkin vasta joskus talon jälkeen. Tämä on aiheuttanut todella paljon hankaluuksia.
Lisäkuormitusta tulee siitä, että olin suunnitellut tekeväni tässä vaiheessa talon sisätöitä, mutta nyt ne jäävät toisen bloggaajan harteille itseni painaessa autotallin kimpussa. Kiirettä pitää. Täytyy sanoa, että toisen bloggaajan raksa-taidot ovat kyllä lyöneet ällikällä, nyt on menossa yläkerran makuuhuoneiden laminaatin laittaminen ja tällä hetkellä on kaksi takana ja yksi edessä, mutta hän tekee varmaan tästä omaa juttua pian.
Autotallin osalta omma aloitettiin höyrynsulkumuovin asentamisella, ruoteiden ampumisella kattoon ja seinien levyttämisellä. Timpureille kiitos siitä, että jaot osuivat hyvin kohdalleen ja pääsimme helpolla seinien osalta. Tänä viikonloppuna päästiin katon levyttämiseen, Jamppeeri veti perjantaina sähköt kattoon. Päivät ovat olleet melko pitkiä ja väliin on mahtunut aikaa vieviä kesketyksiä sekä Äitienpäivän juhlintaa.
Me molemmat bloggaajat olemme huomanneet hauskan seikan itsessämme. Näiden viikkojen aikana tehty seinien tasoittaminen, tasoittelujen korjaaminen ja taas uudestaan korjaaminen ovat opettaneet katselemaan seiniä. Aika hyvin osaa jo poimia levyjen saumoja myös muissa kohteissa, joten ehkä itselle pitää olla armollisempi, ei se näytä aina ammatilaisiltakaan täydellisesti onnistuvan -todellakaan.
