omakotitalon jäähdytys, vol 2 kokemuksia

Viimeisten viikkojen luetuin kirjoitus tässä blogissa on ollut omakotitalon jäähdytystä käsittelevä kirjoitus.

Jäähdytysjärjestelmä kytkettiin käyttöön viime kesänä elokuussa ja oli jo silloin hyvällä käytöllä. Tämän kesän helteet antoivat kuitenkin hyvän mahdollisuuden testata järjestelmän todellinen toimivuus.

Järjestelmä on siis rakennettu maajäähdytyksen varaan, porakaivon kautta kiertää piiri kahteen Tecnibelin 4kw konvektoriin. Pumppu ja puhaltimet toimivat sähköllä, mutta itse jäähdytys ei sitä tarvitse, eli sähkökulutus on huomattavan pieni.

Kuten aiemmin totesimme, emme hakeneet varsinaista ilmastointia, vaan nimenomaan järjestelmää, jolla voisimme viilentää taloamme kesän helteissä.

Hellekauden alkuvaiheessa olin vielä hieman varovainen käytön suhteen,esimerkiksi sammutin laitteet päiväksi kun olimme poissa. Iltaisin kotiin tullessa lämpötila oli pahimmillaan 29 asteessa, joka sitten hiljakseen tippui 23-24 asteeseen konvektorien käynnistämisellä. Jossain vaiheessa silmiini osui artikkeli samanlaisen järjestelmän käyttökustannuksista, 0,6-1,2 senttiä tunnissa! No, sen jälkeen koneet ovat pyörineet käytönnössä 24/7 ja talossa on mukavat 22 astetta!

Tällä käytöllä ja näillä helteillä järjestelmä tulee kyllä maksamaan itsensä takaisin ja toisaalta kun tietää käyttökustannukset, niin sitä tulee käytettyäkin aika surutta.

Omakotitalon jäähdytys

Kuten tämän blogin useista kuvista on voinut havaita, meille tulee paljon isoja ikkunoita. Useat ikkunat  avautuvat etelään siten, että kesäpäivänä aurinko pääsee porottamaan erittäin lämpimästi taloon. Sen on huomannut jo tässä raksavaiheessa. Itselläni on lapsuuden kodista kokemusta samankaltaisesta tilanteesta ja käytännössä kesän hellejaksoina yläkerrassa ei yksinkertaisesti ollut mahdollista nukkua, sillä se ei jäähtynyt juurikaan edes yöllä.

Projektin alkuvaiheessa totesimme, että tähän taloon tulisi mahdollisuus myös jäähdytykseen. Ensimmäinen ajatus oli, että hankkisimme IV-koneen, jossa on myös viilennysmahdollisuus. Pääsuunnittelijamme totesi sen olevan mahdollista, mutta tuovan koneen lisähinnan lisäksi myös ylimääräistä työtä IV-putkien eristämisessä. Lisäksi jäähdytys söisi melko paljon sähköä, joten se ei olisi  kovin kustannustehokas ratkaisu. Meillä ei siis ole tavoitteena saada mitään teollisuusluokan jäähdytystä, vaan mahdollisuus hieman viilentää taloa kesän hellekausina.

Pääsuunnittelija esitti vaihtoehdoksi porakaivoa. Ajatus kuulosti aluksi hieman oudolta ja kalliilta, mutta perustelut olivat kyllä hyvät. Porakaivoa ei tarvitse kaivaa yhtä syväksi kuin maalämmön kanssa. Kaivosta saatava vesi riittää jäähdyttämään taloa sen verran, että asumismukavuus pysyy lämpötilojen noustessa. Tällöin jäähdytämiseen tarvittava sähkönkulutus on huomattavasti alhaisempi kuin puhtaasti sähköllä jäähdytettäessä.

Toinen etu, jonka kaivosta saamme, on vesi. Taloon tulevat ulkoseinien vesipostien vesi tullaan ottamaan pumpulla kaivosta. Sinällään pelkkällä puutarhan kastelulla tuollainen ratkaisu ei olisi kustannustehokas. Meille tulee kuitenkin pihalle palju, jonka täyttäminen vie n. 2 kuutiota vettä, joten vesilaitokselta ostettavan veden kulutukseen saadaan tällä melko olennainen säästö.

Kun nämä edut lasketaan yhteen, ajattelimme ratkaisun olevan kokeilemisen arvoinen. Ja jos joskus päädymme siihen, että Seinäjoen energian palvelu saa meidät päättämään kaulämpö-sopimuksen, niin voimme jatkaa kaivoa syvemmälle ja vaihtaa maalämpöön.

Pohjatöiden alkuvaiheessa meillä asennettiin jo kanaali teknisestä tilasta kaivonrenkaaseen, ja kevään Pytinki-messuilta sain myös sopivan tarjouksen kaivon poraamisesta, joten siihen päästään piakkoin. Lisäksi olemme LVI-urakoitsijamme E.Rentola on käynyt asentamassa konvektorit ylä- ja alakertaan. Ostin Technibelin 4kw konvektorit, joiden pitäisi olla riittävän tehokkaita hyödyntämään kierrosta saatava kylmä.

Teknisestä tilasta konvektoreille menevä kierto on toteutettu eristetyillä suojaputkilla. Lisäksi konvektorien sijoituspaikalle on seiniin asennettu poistoputket kondenssivedelle. Tältä osin täytyy kehua Rentolaa, joka huomasi LVI-suunnittelijan kuvissa sellaisen puutteen, että yläkerran konvektorille ei oltu suunniteltu poistoputkea! Hän laittoi sen paikalle omatoimisesti. Siitä olisikin riemu syntynyt, kun myöhemmässä vaiheessa olisi huomattu tarve poistoputkelle ilman mahdollisuutta asentaa sitä pois näkyvistä.

Pitää vielä todeta, että aikaisemmin en ollut kuullut tämänkaltaisesta jäähdytysratkaisusta, mutta esim. kevään Pytinki-messuilla jo useammalla osastolla esiteltiin tällaisia ratkaisuja. Joten ilmeisesti tässä asiassa olimme ainakin jollain tavoin aikaamme edellä, vaikkakin vain vuoden verran.

etualalla porakaivon paikka kaivonrenkaalla merkattuna

Hanakulmarasiat alakerrassa eteisen katossa, samoin liiketunnistimen ja valvontakameran johtojen suojaputket.

Yläkerran konvektori asennettuna, samoin poistoputki kondenssivedelle