Sivut

maanantai 27. toukokuuta 2013

Keittiötä ja välitilaa -sisustusta Vol N...

Kiintokalusteiden asennus alkoi viime viikolla ja perjantaina oltiin siinä vaiheessa, että keittiön koneseinä on asennettu ja saarakekin osittain. Kodinhoitohuoneessa, arkieteisessä ja eteisessä on runkoja pysytetty. Homma jumittui vessojen takia, koska alakerrassa niiden laatoitus ei ollut valmis, eikä kiintokalusteita voitu laittaa. Koska laatoittajalla ei ollut kiirettä laatoituksen loppuunsaattamisen suhteen, mutta meillä oli, ollaan nyt viikonloppuna itse tehty loppuun niitäkin laatoituksia ja puuttuvia saumauksia. Hyvin on onnistunut, joten taidetaan jatkaa tuon saumauksen kanssa myös eteisen ja olohuoneen puolella :D

Osaa kiintokalustetavarasta lähti vaihtoon ja hauskana yksityiskohtana täytyy kertoa, että asentaja oli ensimmäisen keittiön ovipaketin avattuaan ollut ensin sitä mieltä, että ovet lähtee samantien takaisin palautuksen, ettei ne kelpaa kyllä kellekkään! Nyt ei kuitenkaan tällä kertaa ollut kyseessä viallinen tuote, vaan tarkoituksella vanhan ja kuluneen näköinen malli. Koneseinälle tulee Mikantin Kalkki-ovimalli ja saareke puolestaan on Mikantin mallistosta ja kiiltävän valkoinen kauttaaltaan, joten kontrasti on aika vahva. 

Sain asentajalta hyvän vinkin, että välitila kannattaa laatoittaa pikaisesti ennen kuin putkari tulee laittamaan hanat, koska homma on paljon helpompaa nyt. Viikonlopun raksahommat tuli sitten minun osalta siinä kerralla selville -ja eikun tiililaattaa laittamaan.


Välitilassa

Eli, välitilaan laitoin samaa tiililaattaa kuin siihen  yläkerran aulan seinään  sillä erotuksella, että jätin vaaleimman oranssin sävyiset laatat kokonaan pois. Halusin tasavärisemmän, koska koneseinän ovet jo sellaisenaan ovat kirjavat. Keittiöhän on avoin ylös saakka ja myös se yläkerran aulan seinä näkyy keittiöön, joten sinänsä teema jatkuu (tillilaattaa jäi muuten yli ja myyn loput suhteellisen edullisesti, viestillä voi tiedustella). 

Koneseinä. Lähtötilanne.
Ja siitä se sitten lähti.... 

Nyt laattojen laittaminen sinänsä meni jo rutiinilla ja oli suhteellisen nopeaa. Katkaisemisessa otin käyttööön rälläkän, suosittelen! Oli nimittäin niin paljon nopeampaa, helpompaa ja ihan kaikkea. 

Aikaisemmin vähän lupasin miettiä videota avuksi muille, mutta ei vaan pystynyt. Aikataulu oli niin tiukka, että oli pakko vaan tehdä nopeesti, hyvä kun sen tavalliset 50 kpl kuvaa ehdin napsia :) tosin pakko kertoa, että tein virheen, kun napsin uudella työ-Lumia 920:lla kuvia, eihän niitä saa tähän blogiin millään!!  Onneksi iPhonellakin tuli otettua jonkin verran kuvia.  


Ja siitähän se sitten lähti ja eteni...

Yhtä puuttuu enää...



Viimeinen pala paikoilleen!!!

Yläkerran aulan seinän suhteen jäi saumaamisen käytännön toteuttaminen kesken. Selkeä ajatus on kuitenkin ollut koko ajan se, että toteutusta varten tarvitaan "se jokin", jolla laastin saa siististi laattojen väliin. Askartelin hommaan sopivan ns. pursottimen, tyhjästä silikonipurkista, eli leikkasin pään isommaksi ja työnsin "välipohjan" ulos ja vaikka se oli tehtävä  myös joka ikinen kerta täytettäessä, oli viritelmä todella näppärä! 


Pursotin saneerauslaastille saumojen työstämiseen.
Tuo "Tomera" saumarauta oli täysin turha hankinta.
Eikun saumaamaan!

Sormella vedin saumat sopiviksi ja tasoitin laastin.

Saumauksen raja näkyy.
Työtasolla työvälineitä.



Pistorasian kohdan jätin saumaamatta tässä vaiheessa,
ei tarkkaa tietoa minkälainen tai minkä kokoinen.

Alhaalla näkyy "työstetty" osuus ja ylhäällä saumauksen jäljiltä oleva laatta.
Halusin pinnasta haaleamman, vanhemman ja
kuluneemman näköisen, tämän tein pyyhkäisemällä kostealla sienellä laastia
tiilen päällä/päälle.

Valmis.



lauantai 25. toukokuuta 2013

Laminaattia lattiaan -pois mukavuusalueelta


Laminaatin laittoa -Klik, Klik?

Tahtia on siis kiristetty ja tarkoitus on viettää juhannusta rauhassa mökillä niin, että osoitteenmuutos olisi tehtynä. Yritettiin vähän kysellä tekijöitä pinnoille, mutta tällä alueella raksapuolen ammattilaisilla on ilmeisen hyvä työtilanne. Jos oli ylipäänsä kiinnostusta, niin ajankohta olisi mennyt heinäkuulle. Meillehän se ei ole mahdollista, jos ei aiota tällä porukalla muuttaa rakennustyömään keskelle, joten on ollut pakko jälleen opetella uusia raksataitoja -tällä kertaa laminaatin laittoa. Viime kesänä mökin kanssa törmättiin samaan ongelmaan, ettei tekijöitä vain löytynyt, ja sloganiksi muodostuikin -tehään sitten v...u ite! Sillä mennään taas.

T on rakentanut autotallia, joten sisähommat ovat olleet minun vastuulla.  Aloitin samalla metodilla, kuin tiiliseinän kanssa, eli googlella "KVG". Ohjeet löytyi, sai ladattua vielä iPhoneenkin ja sitten se -uskalla aloittaa -osuus alkoi. 

Laminaattileikkuri.
Paitsi että on ehdottoman välttämätön katkomisessa, toimii samalla myös tehokkaana käsi- ja vatsalihastreenarina.
 Ensikertalaisena meni aikaa sen miettimiseen, miten homma käytännössä tehdään, miten solumuovia laitetaan, mitä välineitä tarvitaan jne. Mainoksissahan luvataan, että laminaatin voi vaan naksutella paikoilleen: klik, klik. Vähän ensikertailaisena ihmetytti, miksi ohjeissa sitten kehotettiin varaamaan työkaluiksi suorakulman, laminaattileikkurin ja mitan lisäksi, myös vasara, taltta ja saha. No, se selvisi sitten kyllä myöhemmin.
Voimalla menee.
Käytännössä iso taso ja tuo ylimääräinen tuki ovat välttämättömiä, jos yksin tekee.
Muuten katketessa palat tipahtelevat. Ainakaan näillä voimilla ei ollut mahdollista katkoa yhdellä kädellä 
ja pitää toisella kiinni laminaatista, vaan leikkurin käyttöön tarvittiin kyllä molemmat kädet.

Mitta ja suorakulma. Ehdottomat.
Väsyneenä kannattaa keskittyä siihen, kummasta päästä ja pontista mitta loppujen lopuksi pitikään ottaa...
Hukkapalat ja -työ vähenee.

Polvisuojat.
Ehdottoman välttämättömät, vaikka missään ohjeessa ei niitä mainittu.
 Noin kolmen palan jälkeen kävin etsimässä äitienpäivälahjaksi saamani polvisuojat ja pujotin ne raksahousujen polvitaskuihin. Vanhana lentopalloilijana kuvittelin, että polvet jotain kestäisi, mutta todellisuus oli aika brutaalia polville.




Jossain ohjeessa oli, että aloita huoneen vasemmasta nurkasta urospontilla, joten siitä sitten aloitin latomaan -Klik, Klik? No, ei todellakaan! Laminaatit eivät mene pontteihin mitenkään helposti tai osa menee, osa ei. Kun työ etenee ja joutuu nostamaan edellistä saadakseen uuden ponttiin, niin varsinkin alussa, kun lattia on vielä kevyt, pontit ja laminaatit pompahtelee auki -uudestaan ja uudestaan. Tässä vaiheessa ymmärsin, miksi sitä vasaraa tarvitaan. Klik, Klik kuului lähinnä minun päästä ja lattiasta kuului Kop, Kop ja Naks, Naks. 

Aluksi yritin laittaa myös niitä ohjeissa mainittuja tikkuja seinän ja laminaatin väliin, jotta asennusrako olisi ollut tasainen. No, rakoja tuli seinän ja laminaatin väliin ihan ilman mitään tikkuja ja päädyin siihen, että mittailin asennusraon leveyttä taskussa olevalla lattialistan palalla. Jossain vaiheessa kävi nimittäin alussa niin, että purin puoli huonetta ja tein uudestaan, kun seinän ja laminaatin välissä oli liian leveitä rakoja.


Pehmeä kumivasara. Ehdottoman välttämätön.

Tein sen!!! Järjettömän ylpeä itsestäni.
Kengät pois ja hyppimään lattialle!

Rälläkkä.
Ehdottoman välttämätön työstettäessä viimiestä reunapalaa huoneen reunassa
 ja kynnysten kohdalla. 

Vinon kynnyksen jätin viimeiseksi.
Tässä vaiheessa kolme makuuhuonetta ja kolme vaatehuonetta tehtynä.
Harjoitus tekee osaajan, mestariksi en vielä ilmoittautuisi.

Työmaavalo. Ehdottoman välttämätön työpisteen varuste,
varsinkin yöaikaan. Pikku huomautuksena, että sitä ei kannata käyttää naulakkona
- hupparin syttymiseen menee noin 10 sekunttia.

Kaikenlaisia kikkoja tuli myös testailtua. Onneksi näihin lastenhuoneisiin tuleva laminaatti on kirjavaa, mikä mahdollisti mm. pikapakkelin käyttämisen jossain kohdissa. Toimi yllättävän hyvin. Ikään kuin saumasin joitain kohtia huoneiden reunoissa ja kynnysten kohdilla ja täytin pari liian leveää asennusrakoa. 

Mutta, täytyy sanoa että olen järjettömän ylpeä itsestäni! Välttämättä en olisi jokin aika sitten uskonut, että ylipäänsä pystyisin asentamaan laminaattia. Jossain vaiheessa jopa, kun homma lähti kulkemaan ja ennen kuin väsymys vei hämärän rajamaille, nautin todella paljon tuosta käsillä tekemisestä. On huikeata nähdä konkreettisesti oman työn jälki. Yleensä, kun minulla työn näkyvät tulokset ovat lähinnä papereita. Nyt siis jotain ihan muuta! 

Jäljellä vielä yläkerran aula, alakerrasta makuuhuone, toimisto ja kirjasto. Niihin tulee se valkoinen lankkulaminaatti, joten matkat pois mukavuusalueelta jatkuvat.

 
Raksaelämän todellisuutta

Kirjeenvaihtoa Hartmannin kanssa on käyty laskuista, joita tulee vaikka tavarat kuuluvat tähän ns. levy valmiiseen toimitukseen. Täytyy sanoa, että on aika uskomatonta miten asiat eivät kohtaa. No, hyvityslaskuvaatimus on jo aika rutiinia. Hartman on myös reklamaatioiden johdosta korjannut kattojen ja seinien väliin jääneitä liian suuria rakoja. Koska Hartmannin työmaapäällikkö on meille selkeästi ilmoittanut, että he eivät tee mitään ilmaiseksi, olemme mekin todenneet heille, että mekään emme tee mitään ilmaiseksi. Emme siis ole lähteneet korjaamaan, pakkeloimaan tms. rakoja, vaan niiltä osin kun toimitus ei ole ollut pintojen laittamista vaille valmis, olemme vaatineet korjausta. Tämä on nyt saatu pyörimään hyvin. Viimeksi korjattiin lattiavalu yläkerran aulasta takanpiipun tulokohdalta, johon oli tehty aivan liian suuri aukko.

Emme suostu pitämään luovutustarkastusta Hartmannin kanssa ennen kuin työt ovat lopussa. Meillä ei riitä asiantuntemus, eikä toisaalta aika, alkaa listaamaan puuttuvia töitä. Toisaalta epäilen, että kaikki reklamaatioaiheet eivät myöskään ehkä ole vielä tulleet ilmi. Tältä osin Hartman on ollut ihan yhteistyöhaluinen ja olemme sopineet, että viimeinen lasku tulee sen jälkeen kun työt on tehty ja luovutustarkastus on pidetty. 

Vaikka ollaan vasta toukokuussa, grillimakkara ei enää houkuttele. Raksalla ollaan grillattu makkaraa vanhalla kaasugrillillä, jonka hönkä ei enää riitä lihalle. Kaikenlaisia uutuusmakuja on testattu, mutta nyt tuntuu, että jo ajatus grillimakkarasta on vastenmielinen. Muuten ruokavalio koostuu lähinnä kahvista, energiajuomista, karkeista ja särkylääkkeistä. Lapset syövät eineksiä ja välillä lähetetään isovanhemmille ruoka-aikana syömään :) 

Tuntuu, että aina on perjantai. Kaikki hommat mitä viikolla on raksalla tai kotona ollut tarkoitus tehdä, ovat tekemättä ja luvassa on työtä vuorotta raksalla. Nukkuminen on ylellisyyttä ja kun siitä pääsee nauttimaan, sen keskeyttää joko koira, jolla on maha sekaisin, herätyskello tai jokin asia, jonka on unohtanut hoitaa. Kroppaa koskee ja lihakset ovat jumissa. Töihin on kuitenkin ollut poikkeuksellisen ihana mennä -saa hyvällä omalla tunnolla tehdä ja ajatella muuta kuin raksahommia. 

Vanhassa kodissa päivät vähenee aamukampatyyliin. Vaikka en millään malttaisi odottaa muuttoa, on fiilikset osittain aika haikeat, täällä on kuitenkin tullut koettua yhdeksän vuoden aikana monenlaisia elämäniloja ja -surujakin. Jotenkin tuntuu, että kotikin tietää, että viimeisiä hetkiä viedään :) kaikenlaiset pienet jutut ovat nimittäin tulleet yhtäkkiä tiensä päähän ja on vaihdeltu halogeenejä, muuntajia,  jopa kattilat ja paistipannut hajoavat käsiin, mikä on ärsyttävää, kun uuteen keittiöön tulee induktioliesi, eikä viitsi ostaa enää muuta kuin sille sopivia. Pari keittiön tuoleista lähtee koko ajan liimauksistaan, myös mankeli ja telkkari hajosivat, ja uusimpana kahvikoneen moottorista meinaa loppua tehot... Kauhulla odotan, että meneekö pesukone seuraavaksi :) Ihana kuitenkin käpertyä vielä tutulle terassin sohvalle aamukahville -Toivottavasti uudet asukkaat viihtyvät täällä yhtä hyvin kuin me.  

 

lauantai 18. toukokuuta 2013

Muuttotarkastus varattu - "jonkin" verran vielä tekemistä

Raksa etenee vauhdilla, sen on tosin syytäkin, sillä käyttöönottotarkastus on tilattu toukokuun loppuun. Väliovet eivät tule olemaan paikoillaan, mutta tarkoituksena on saada tarkastukseen tarvittavat elementit paikalleen.

Portaat ja yläkerran kaide asennettiin maanantaina. Hovinikkareiden asentaja soitti sunnuntaina ja varmisti osoitteen ja sen, että joku on avaamassa ovet. Lupasin olla itse ajoissa paikalla ja pyysin häntä vielä soittamaan aamulla noin puoli tuntia ennen perille pääsyä. No, luonnollisesti löin puhelimen herätyksen epähuomiossa torkun sijaan kiinni ja kun asentaja soitteli saapumisesta, niin löin puhelinta torkulle, ts. hiljaiseksi... Onneksi jossain vaiheessa havahduin vihdoin siihen, että puhelimen ääni ei tule herätyksestä vaan puhelusta. Asentaja oli jo tontilla ja ehkä aavistuksen närkästyneenä kyseli minun sijaintia. Onneksi asutaan alle viiden minuutin matkan päässä, pitkää odottelua ei ehtinyt tulla, mutta olihan se hieman noloa :)

Portaat tulivat siis Hovinikkareilta, väriltään valkoisena. Valoiksi saimme vakiovalojen sijasta heidän messuvalot, joiden pitäisi sävyltää vastata meidän muuta valaistusta. Kaiken kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen toimitukseen, asennukseen ja palveluun. Pieni miinus tulee siitä, että mittakäynnillä eivät olleet huomioineen kaiteen vieressä lattialla olevaa pistorasiaa, joten kaiteen tukipalkki sattui juuri tuolle kohdalle peittäen osan pistorasiasta. Soitin Jamppeerin paikalle katsomaan tilannetta, joka totesi pistorasian siirron onnistuvan saneeraus-rasialla. Soitto Hovinikkareille ja parilla puhelulla päästiin yhteisymmärrykseen siirrosta aiheutuvien kustannusten korvauksesta.

Portaat ovat yksityiskohtineen hienot ja selkeät. Erityisesti eteisen nurkkaan jääneen piene kolon peittäminen kehystetyllä lasilla on hieno detalji. Ja mikä olennaista, portaat eivät narise!


Kokoaminen muistutti Ikean kalusteiden kokoamista

Ihan ei vielä yllä yläkertaan

Valmis



Kaiteet ovat portaiden kanssa samaa sarjaa, taustalla liesituulemminen suojaputki
Lasikaide - toisella puolella vielä ne väliaikaiset tellingit


Porrasasentajan "torkuttamista"  selittäisin kyllä sillä, että pääsimme viime viikonloppuna vihdoin pikkuveljen kanssa rakentamaan autotallia ja nyt on ollut pakko vetää pitkää päivää. Autotallinhan piti olla säältä suojassa jo syksyllä, mutta jostain syystä sen pystytys siirtyi vasta kevättalvelle. Harmillista sinänsä, sillä olin varannut kökkäporukan syksylle. Suunnitelmana oli saada talli valmiiksi talveksi ja varastoida sinne projektin aikana ostettuja tavaroita sekä aloittaa omien vanhan kodin varastojen tyhjennys. No -näin ei mennyt. Tämä on ehdottomasti yksi niistä seikoista, joita muuttaisin tässä projektissa, enkä enää suostuisi Hartmannin ilmoitukseen siitä, että talli tehdäänkin vasta joskus talon jälkeen. Tämä on aiheuttanut todella paljon hankaluuksia.

Lisäkuormitusta tulee siitä, että olin suunnitellut tekeväni tässä vaiheessa talon sisätöitä, mutta nyt ne jäävät toisen bloggaajan harteille itseni painaessa autotallin kimpussa. Kiirettä pitää. Täytyy sanoa, että toisen bloggaajan raksa-taidot ovat kyllä lyöneet ällikällä, nyt on menossa yläkerran makuuhuoneiden laminaatin laittaminen ja tällä hetkellä on kaksi takana ja yksi edessä, mutta hän tekee varmaan tästä  omaa juttua pian.

Autotallin osalta omma aloitettiin höyrynsulkumuovin asentamisella, ruoteiden ampumisella kattoon ja seinien levyttämisellä. Timpureille kiitos siitä, että jaot osuivat hyvin kohdalleen ja pääsimme helpolla seinien osalta. Tänä viikonloppuna päästiin katon levyttämiseen, Jamppeeri veti perjantaina sähköt kattoon. Päivät ovat olleet melko pitkiä ja väliin on mahtunut aikaa vieviä kesketyksiä sekä Äitienpäivän juhlintaa.

Me molemmat bloggaajat olemme huomanneet hauskan seikan itsessämme. Näiden viikkojen aikana tehty seinien tasoittaminen, tasoittelujen korjaaminen ja taas uudestaan korjaaminen ovat opettaneet katselemaan seiniä. Aika hyvin osaa jo poimia levyjen saumoja myös muissa kohteissa, joten ehkä itselle pitää olla armollisempi,  ei se näytä aina ammatilaisiltakaan täydellisesti onnistuvan -todellakaan.









sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Tiililaattaseinän muurausta ja muuta pintaa - Sisustusta Vol 5


Tiililaattaseinän muurausta

Yläkerran aulaan on suunniteltu vanhan ja rouhean näköistä tiilipintaa, ns. vanha navetta -tyyli/ maalaisranskalainen tyyli, vilahtaa myös muuten uusimmassa Sol -oluen mainoksessa :D Nämä on juurikin ne tiilet, jotka tuli hankittua jo syksyllä "kun halvalla saatiin!" Samaa tiiltä on suunnitteilla myös keittiön välitilaan ja sen läheisyyteen, tosin tulee tähän seinään verrattuna olemaan aika pieni alue. 

Seinän osalta huomiona se, että tavallinen kipsilevy ei kestä, vaan tulee olla vahvempaa tavaraa. Meille kävi niin, että seinä oli jo ehditty tehdä, ennen kuin ehdimme sanomaan, että siihen tulee laatoitus, minkä johdosta levyt jouduttiin vaihtamaan. 

Koska olen aivan varma, että kukaan muu ei olisi osannut toteuttaa sitä visiota mikä minulla on lopputuloksesta, päätin tehdä homman itse -Ja siitä se sitten lähti!

Minulla ei siis ole minkäänlaista edeltävää kokemusta laatoittamisesta / muuraamisesta. Paitsi, että olen jonkun kerran nähnyt, kun sitä tehdään :)  netistä sekä blogeista löytyi myös kokemuksia ja vinkkejä. Täytyy myöntää, että siinä vaiheessa kun saneerauslaasti oli valmista, hetken aikaa vähän mietitytti, että mihinkä sitä oikein oli taas ryhtymässä...

Lähtötilanne -seinä, johon tiili on suunniteltu

Koeladontaa

Laattojen mukana olleessa ohjeessa suositeltiin koeladonnon tekemistä, purin paketista jonkin verran laattoja, jotta näin miten värit loppujen lopuksi kertautuivat. Täytyy myöntää, että varsinaista koeladontaa en tehnyt, vaan purin koko ajan vain sen verran laattoja, että sain eri väriset laatat laitettua satunnaiseen epäjärjestykseen. Aika lailla fiiliksellä mentiin.


Aika nopeasti pääsi vauhtiin.

Laastina käytin saneerauslaastia. Mikä tarkoitti sitä, että laattaa ei kauaa liikuteltu sen jälkeen, kun sen oli seinälle laittanut. Ensimmäinen haasteellinen paikka oli pistorasian kohta.


Pistorasia onnistuneesti ohitettu.

Kynän mentävä sauma laattojen joka puolella.

Laattojen välit mittasin timpurin kynällä tasaisiksi. Ladonnan päätin tehdä 1/4, mutta ei kuitenkaan liian täsmällisesti.

Etenee, etenee...

Ladontaa, kiinnityksen käytetty saneerauslaastia.

Työvälineinä taltta, vasara ja tietenkin vatupassi,
pakkohan sitäkin oli välillä käyttää.
Laattojen työstämiseen käytin talttaa ja vasaraa. Välillä oli pakko tarkastaa tiilien linjaa vatupassilla, lähinnä sen takia, että vaikka kuinka tasasi saumoja timpurin kynällä, niin laatat olivat epätasaisia ja muutenkin oli pakko välillä tarkastaa, ettei lähde vetämään vinoon. Työvälineiden osalta täytyy sanoa, että varmasti helpompi, tarkempi ja nopeampi olisi ollut jonkinlainen rälläkkä ja timanttilaikka yhdistelmä, varsinkin siinä vaiheessa kun aloin työstämään noita katon vinoja osuuksia. Toisaalta, tässähän tehdään rouheeta...

Etenee, etenee -Tässä vaiheessa oli pakko hakea korkeammat tikkaat.

Ladonta valmis!!!!!!  

Ihan huikea tunne, kun sain muurauksen, tai onko oikea termi laatoituksen, tähän pisteeseen! Ilman minkäänlaista aikaisempaa kokemusta. Ou jee! Raksalla sattumalta vierailleet muutamat oikeat ammattimiehet ovat antaneet spontaania hyvää palautetta työnjäljestä ja ulkonäöstä, joten ei voi kuin olla ylpeä :D

Mutta, sitten seuraavaan vaiheeseen, eli saumaukseen. Sen verran blogeista löytyi kommentteja, että tiesin tiililaatan saumaamisen olevan aivan helvetillistä. Tiililaatan kanssa ei voi toimia siten, että vetää saneerauslaastia laattojen yli, koska se jää pintaan kiinni. Mutta, pakkohan sitä oli kokeilla, jos ei se nyt kuitenkaan sillä tavalla jämähtäisi... kokeilu päättyi hirveään hinkkaamiseen, pesemiseen, rapsuttamiseen jne. koska yllättävää kyllä, sanaarauslaasti ja tiililaatat käyttäytyivät minunkin seinässä juuri samoin kuin muualla...

APUA!! ei näin!!!
Koska ylisaumaus ei selvästikään ollut mahdollista, oli pakko kehitellä jotain uutta. Mietiskelin erilaisia vaihtoja ja naiset ainakin tietävät sen ns.ruutan, jonka avulla kermavaahdolla voi koristella kakkuja, ajattelin että jotain sen tapaista voisi kokeilla. Raksalta löytyi muovia ja maalarinteippiä ja niistä sai ihan hyvin askarreltua näppärän välineen saumaukseen.

Sain muuten vinkin kokeilla laattojen pesuun suolahappopesua. Jos jollain on kokemusta tästä, olisi hyvä kuulla kokemuksia.


Saumaamista varten kehittelemäni ns. ruutta. 

Vaikka sain kehiteltyä paremman välineen, on saumaaminen ihan järjettömän raskasta ja hidasta, saneerauslaastia pitää puristaa ruutan läpi saumoihin aika varovasti ja sen jälkeen sormella vetää saumat tasaisiksi ja kauniiksi. Lopputulos kuitenkin palkitsee!!

Homma on vielä kesken, joten jos on hyviä vinkkejä siihen, miten hommaa saa nopeutettua, olisin erittäin kiitollinen.


Aika lailla valmista pintaa.
Muuta pintaa

Samaan aikaan on työstetty myös muita pintoja. Saunan paneelit on pakko käsitellä ennen lauteiden asennusta, joten ne kiilasi tähän väliin. Sävyksi valittiin Supisaunavahan musta Hiili. Mökillä ollaan käytetty sävynä Mustaviinimarjaa ja se on kyllä selkeästi siniharmaampi. Paneelit olisi ollut helpompi käsitellä ennen seinään laittamista, toisaalta meillä kun timpurit sahaa ja pistää samantien seinään, se ei ehkä olisi ollut käytännössä mahdollistakaan.

Hyvä, tasainen pinta vaatii kaksi käsittelykertaa. Nurkkien ja paneeleiden ohuisiin väleihin, käytettiin apuna meikkisivellintä, jotta ei jää mitään vaaleita raitoja tai laikkuja näkyviin. Vielä pitää uudestaan käsitellä saunan katto,  myös pesuhuoneen katto on ajateltu tehdä samalla värillä. Saunaan tulee valkoinen kiuas, valkoisilla koristekivillä. Noiden kuvassa näkyvien ikkunoiden osata en meinaa osata päättää; vedetäänkö ne myös sisäkarmeista samalla mustalla vai valkoisella niinkuin muutkin ikkunat ovat. Valaistus tulee lauteiden taakse tulevilla ledeillä, sekä kiukaan päälle tulevilla ledeillä. Lisäksi taidan haluta sen "valokipon", mikähän sen oikea nimi on, mutta se missä löylykippo on valaistu.

Sauna



Omppu-kämppä










Yläkerran makuuhuoneista yhdestä tulee aluksi yhteinen harrastus- ja leikkitila. Sen värityksenä on valkoinen, sävynä paperi, ja vihreä, sävynä valkeakuulas. Tehosteeksi teen yhteen nurkkaan vanhoista tummista paneeleista harvaa epätasaista ladontaa siten, että valkoinen näkyy läpi.  Näihin on tarkoitus kiinnittää koukkuja, pieniä hyllyjä yms. tavaroita ja roinaa varten, toisaalta siihen saa myös piirustuksia ja askarteluita. 

Alakerrassa on vihdoin kaikki lattiat kuivaneet niin, että myös märkätilojen lattioiden laatoitus voi alkaa.  Viime viikolla kiintokalusteet saapuivat alkuperäisen aikataulun mukaisesti ja nyt on olohuone täynnä kiintokalustekasoja. Toivottavasti lattiat valmistuvat ja asennus pääsee vauhtiin ensi viikon jälkeen. 

Muuttotarkastus on tarkoitus pitää 31.5, joten homman on pakko edetä nyt vauhdilla.